Elävät kirjat korjasivat vääriä käsityksiä

04.10.2013 09:05
Sanna Saarimaa
Käyttäjän Sanna Saarimaa kuva

Pääsin jälleen kerran osaksi mielestäni mahtavaa tapahtumaa, Kokemuskirjastoa, jossa lainattavana on eläviä kirjoja (eli ihmisiä!) keskustelua varten. Kirjasto järjestettiin Oulun Kumppanuuskeskuksessa, jossa toimistonikin sijaitsee, joten kynnys osallistumiseen oli tehty matalaksi. Lainattavana kirjastossa oli mm. erilaisiin sairausryhmiin kuuluvia kirjoja ja lainaajat tulivat pääosin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksista. En voisi ajatella parempaa tapaa päästä kumoamaan ennakkoluuloja ja saamaan tietoa kuin kasvokkain keskustelu.

Kun lukijat saapuvat kirjastoon, he saavat kirjastonhoitajilta eteensä kirjaluettelon, jossa jokaisesta lainattavasta elävästä kirjasta on listattu paperille niitä ennakkoluuloja, joihin kirja usein törmää. Lainaajat voivat valita luettelosta haluamansa kirjan ja pyytää kirjaa lainaan kirjastonhoitajilta. Lainaus tarkoittaa sitä, että kirja ja lukijat keskustelevat rauhallisessa paikassa 15-20 minuuttia. Usein keskustelun kohteena ovat juuri ne ennakkoluulot, joihin kirjat ovat törmänneet.

MS-kirjana kirjastossa toiminut Satu Nurkkala-Lämsä oli merkinnyt omaan ennakkoluulolistaansa seuraavia asioita: masentunut, epäsosiaalinen, ei huolehdi ulkonäöstään, ”vähän tyhmä vammainen”. Näihin ennakkoluuloihin hän on itse saattanut elämässään törmätä.

Monen lukijan kokemus kirjastosta on, että ennakkoluulot katoavat. Löydetään ihminen sairauden tai vaikkapa pyörätuolin takaa. Huomataan, kuinka sairaudesta tai vammasta huolimatta ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Tämä on tärkeä huomio meille kaikille, mutta ehkä erityisesti niille ihmisille, jotka työssään tulevat toimimaan sairastuneiden kanssa.

Kirjojen kokemukset, millaisia ne ovat? Satun mukaan kokemukset ovat äärimmäisen positiivisia. ”Maailman MS-päivänä ihmisten kanssa jutellessani huomasin, kuinka vääriä käsityksiä ihmisillä MS-taudista on. Halusin lähteä korjaamaan vääriä käsityksiä ja kertomaan sairaudesta”, Satu kertoo.  ”On aivan eri juttu, kun esimerkiksi opiskelijoille asioista kertoo oikea ihminen. Lukijat voivat myös saada henkisesti voimia, jos kirjan aihe koskettaa heitä. Heille voi välittää positiivista viestiä siitä, kuinka sairauden kanssa pystyy elämään – halutessaan.”

Aluksi Satu koki, että hänellä oli tarve jakaa tietoa MS-taudista. ”Aluksi lähdin mukaan, koska halusin antaa tietoa, mutta myöhemmin olen huomannut myös, miten hyvältä tuntuu, kun olen saanut avattua ihmisten silmiä. Kerran erään äidin tytär oli joutunut jäämään nuorena eläkkeelle ja äidin oli ollut vaikea kohdata asiaa. Äiti koki kirjalainauksen jälkeen saaneensa voimia, viisautta ja ymmärrystä tyttärensä asioita kohtaan.”

 ”Kaikki kirjat tekevät omalla tavallaan tärkeää työtä”, Satu toteaa. ”Itse haluan välittää positiivisia fiiliksiä ihmisille. Elämä voi olla hyvinkin täyttä sairaudesta huolimatta. Saan valtavasti siitä, että toimin kirjana. Lainaajat antavat minulle paljon lisää energiaa.”

Suosittelisiko Satu kirjana toimimista muille? ”Aivan ehdottomasti, täysin sydämin voin suositella kirjana toimimista kenelle vain”, Satu vastaa.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen